Bildoj kaj demandoj

Tämän kurssin jokaisen osion lopussa on huomautus jostain tärkeästä ja erityisesti muistettavasta. Seuraavassa voit lukea kaikki nämä huomautukset.

Parto 1

• Kaikki substantiivit, esimerkiksi "homo" (=ihminen) ja "pomo" (=omena), saavat päätteen -o.
• Jälkiliite -in- osoittaa naissukupuolta. Esimerkiksi "viro" (=mies) - "virino" (=nainen).
• Sanat "viro" ja "virino" eivät liity mihinkään tiettyyn ikään.
• Sanoja "kio" (=mikä) ja "tio" (=se, tuo) käytetään kun on kyseessä määrittelemätön asia.

Parto 2

• Sanoja "kiu" (=kuka) ja "tiu" (=tuo (henkilö)) käytetään kun on kyseessä henkilö (tai määritelty asia).

Parto 3

• Ei huomautusta.

Parto 4

• Ei huomautusta.

Parto 5

• Useita asioita (monikkoa) osoittamaan käytetään päätettä -j. Esimerkiksi "homoj" (=ihmisiä).

Parto 6

• Ei huomautusta.

Parto 7

• Nyt olet nähnyt kaikki persoonapronominit: mi (=minä), vi (sinä), li (=hän (mies)), ŝi (=hän (nainen)), ĝi (=se), ni (=me), vi (=te), ili (=he).

Parto 8

• Koska "ili" viittaa moniin, on käytettävä sanaa "kiuj" (=ketkä).
• Älä unohda että sanaa "kiuj" käytetään kun on kyse henkilöistä (ja määritellyistä asioista) ja sanaa "kio" käytetään kun on kyse yhdestä tai useammasta määrittelemättömästä asiasta. (Sanaa "kioj" EI voi käyttää".)

Parto 9

• Jälkiliite -ist- osoittaa mm. ammattia, esimerkiksi "instrui" (=opettaa) - "instruisto" (=opettaja). (Muita käyttötarkoituksia käsittelemme kohdassa Parto 33.)

Parto 10

• Toistaiseksi olemme nähneet kolme sanaa, jotka alkavat kirjaimilla "ki-" kio (=mikä), kiu (=kuka) ja kie (=missä). Kaikkiaan on 10 tällaista sanaa, joita kaikkia käsitellään tällä kurssilla.

Parto 11

• Pikkusanaa "ĉu" käytetään pääasiassa muodostamaan kysymys, jonka vastaus alkaa sanoilla "jes" (=kyllä) tai "ne" (=ei). Esimerkiksi lauseesta "Ŝi estas Ana." (= Hän on Ana.) voi muodostaa kysymyksen "Ĉu ŝi estas Ana?" (= Onko hän Ana?).

Parto 12

• Lauseen "Mi estas Ana" sijaan voi halutessa sanoa "Mia nomo estas Ana" (= Nimeni on Ana). (On myös muita tapoja ilmaista asia, mutta tällä kurssilla käytämme vain muotoa "Mi estas ...")

Parto 13

• Pääte -n osoittaa mm. objektia.
• Jotta päätettä -n voisi käyttää oikein, täytyy ymmärtää hyvin mikä on subjekti ja objekti. Jos olet asiasta epävarma, suosittelemme lukemaan kohdasta Objekti kieliopin yleiskatsauksessa.

Parto 14

• Kun lauseen objekti on monikossa, käytetään päätettä -jn. Esimerkiksi "Ana fotas virojn." (=Ana kuvaa miehiä.).

Parto 15

• Sanaa "estas" (= on) käytetään erityisesti yhdistämään määre subjektiin. Siksi ei käytetä päätettä -n lauseissa kuten esimerkiksi: "Ŝi estas programisto." (= Hän on ohjelmoija.).

Parto 16

• Adjektiivit (so. sanat, jotka määrittävät substantiivia) saavat päätteen -a.
• Kun kysymys alkaa sanalla "kia" (= millainen), vastauksessa on aina adjektiivi (sana, jolla on pääte -a).

Parto 17

• Ei huomautusta.

Parto 18

• Ei huomautusta.

Parto 19

• Verbin pääte -is osoittaa mennyttä aikaa. Esimerkiksi "Ana fotis pomon." (= Ana kuvasi omenan.).
• Verbin pääte -as osoittaa nykyistä aikaa. Esimerkiksi "Ana fotas pomon." (= Ana kuvaa omenaa.).

Parto 20

• Verbin pääte -os osoittaa tulevaa aikaa. Esimerkiksi "Ana fotos pomon." (= Ana tulee kuvaamaan omenan.).

Parto 21

• Vastauksessa kysymykseen, joka alkaa sanalla "kiel?" (=miten?) käytetään usein adverbia. (Adverbi on sana, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai muuta adverbia.) Adverbin voi muodostaa päätteellä -e.

Parto 22

• Vastauksessa kysymykseen "kiam?" (=milloin?) käytetään usein adverbia, joka ilmaisee aikaa. (Adverbi on sana, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai muuta adverbia.) Adverbin voi muodostaa päätteellä -e.

Parto 23

• Vastauksessa kysymykseen "kie?" (=missä?) käytetään prepositiota yhdessä substantiivin kanssa tai adverbia. Prepositioita ovat esimerkiksi: "sur" (=päällä), "sub" (=alla) ja "en" (=sisässä).

Parto 24

• Olet jo nähnyt että päätettä -n voi käyttää osoittamaan objektia ("Ana fotas knabon."). -n -päätettä käytetään myös osoittamaan suuntaa. Esimerkiksi: "kie" (=missä) – "kien" (=mihin).
• Prepositioiden jälkeen, jotka ilmaisevat paikkaa, voi käyttää päätettä -n ilmaisemaan liikettä tähän paikkaan. Esimerkiksi: "Mi iras en la ĉambro." (= Kuljen huoneessa.) – "Mi iras en la ĉambron. (= Menen huoneeseen.).

Parto 25

• Omistusta ilmaistaan sanalla de, esimerkiksi "La hundo estas de Fang." (= Se on Fangin koira.).

Parto 26

• Ei huomautusta.

Parto 27

• Kymmenet ja sadat yhdistetään yhdeksi sanaksi: "dudek" (20), "tridek" (30), "ducent" (200), "okcent" (800). Kaikki muut tulee lausua ja kirjoittaa erillisinä sanoina, myös tuhannet: "dek unu" (11), "dek du" (12), "du mil" (2000).

Parto 28

• Päätettä -n voi käyttää myös ilmaisemaan määrää. Esimerkiksi "La pilko kostas ok eurojn." (= Pallo maksaa kahdeksan euroa.).
• "Stelo" on rahayksikön nimi

Parto 29

• Ei huomautusta.

Parto 30

• Päätettä -i käytetään verbin perusmuodossa, infinitiivissä. Esimerkiksi: "studi" (=opiskella), "instrui" (=opettaa)
• Yhdistetty verbirakenne (...as + ...i) muodostuu pääverbistä ja saman subjektin saavasta verbistä, joka on aina perusmuodossa. Esimerkiksi: "Ana ŝatas studi." (= Ana opiskelee mielellään.)

Parto 31

• Liite -em- osoittaa taipumusta tai mieltymystä.
• Älä unohda että kun kysymyksessä on "kia" niin vastauksessa on sana, jolla on pääte -a. Esimerkiksi: - "Kia persono estas ŝi?" (= Minkälainen henkilö hän on?) - "Ŝi estas bonkora persono." (= Hän on sydämellinen ihminen.)

Parto 32

• Liite -ul- viittaa ihmiseen, jolla on sanavartalon osoittama ominaisuus. Esimerkiksi: "juna" (=nuori (adj.) - "junulo" (=nuori, nuorukainen)

Parto 33

• Liite -ist- viittaa ammattiin ("fotisto"), aatteeseen ("komunisto") tai harrastukseen ("esperantisto").

Parto 34

• Liite -et- viittaa pienenemiseen tai heikkenemiseen.

Parto 35

• Liite -eg- viittaa suurenemiseen tai vahvistumiseen.

Parto 36

• Liite -ig- = ilmaisee, että joku tekee jotain tai jotain tapahtuisi ym. Esimerkiksi: "la viro falas" (= mies putoaa) - "la viro faligas arbon" (= mies kaataa puun), "la virino kuras" (= nainen juoksee) - "la virino kurigas la ĉevalon" (= nainen juoksuttaa hevosta).
• Verbillä, jolla on jälkiliite -ig-, on objekti (-n), vaikka sitä ei aina kirjoiteta tai sanota.

Parto 37

• Liite -il- viittaa työkaluun tai välineeseen.

Parto 38

• Jälkiliite -iĝ- ilmaisee tilan muutosta tai jollekin teolle altistumista. Esimerkiksi: "heliĝas" (=kirkastuu) ja "laviĝas" (= puhdistuu).
• Verbillä, jolla on jälkiliite -iĝ-, ei ole koskaan objektia.

Parto 39

• Etuliite -ek- osoittaa alkua.

Parto 40

• Etuliite -ge- viittaa molempiin sukupuoliin yhdessä.

Parto 41

• "Kioma horo estas?" tarkoittaa sananmukaisesti: Monesko tunti on?

Parto 42

• Verbin pääte -u ilmaisee käsky- tai kehotusmuotoa.

Parto 43

• Verbin pääte -us ilmaisee ehtomuotoa

Parto 44

• Kysymykseen "Kial?" (=Miksi?) voi vastata aloittaen "Ĉar..." (=Koska...).

Parto 45

• Ei huomautusta.

Parto 46

• Ei huomautusta.

Parto 47

• Ei huomautusta.

Parto 48

• Ei huomautusta.

Parto 49

• Ei huomautusta.

Parto 50

• Ei huomautusta.