
Avaa sanakirja klikkaamalla yllä olevaa painiketta. Selityksiä sanakirjan käytöstä on kohdassa "Apusivuja".
“La Vortaro”Pilger: “BER”Bick: “Esperanto-dansk”
Apua: * ?
Tällä oppitunnilla opit peruspäätteistä o (substantiiveja varten), a (adjektiiveja varten) ja j (osoittamaan monikkoa). Lisäksi tutustut sanavartaloihin grand, dom ja infan.
Tällä oppitunnilla opit tärkeän etuliitteen mal ja tutustut sanavartaloihin aŭt ja bel.
Jälkiliitteet et (pienentää/heikentää merkitystä) ja eg (suurentaa/vahvistaa merkitystä) ovat helppoja ja hyödyllisiä. Tällä oppitunnilla opit miten käyttää niitä.
Tällä oppitunnilla opit persoonapronominista mi (= minä) ja verbin päätteestä as, joka osoittaa nykyaikaa. Lisäksi tutustut tärkeisiin sanavartaloihin est ja hom.
Pikkusana ne (= ei) on hyvin keskeinen sana ja sen vuoksi on tärkeätä oppia miten käyttää sitä. Huomaa, että esperantossa pannaan ne ennen kiellettävää sanaa, esim. "Mi ne ridas." (= En naura.)
kaj (= ja) on hyvin usein esiintyvä pikkusana. Myös pronomini vi (= sinä, te) on hyvin yleinen. Huomaa, että vi käytetään sekä yksikössä että monikossa (sen vuoksi sijoitimme sen pronominien ryhmän keskelle).
Liitteitä ge ja in käytetään kun halutaan ilmaista sukupuoli. Tämän oppitunnin myötä opit miten käyttää niitä sekä juurisanoja afabl (= afabl) ja patr (= patr).
Tällä oppitunnilla opit miten käyttää jälkiliitettä ul, joka osoittaa, että on kyse ihmisestä ja sanavartaloa jun. Näitä elementtejä on mahdollista yhdistellä esimerkkinä "junulo" (= nuorukainen).
Verbin perusmuodon (infinitiivin) ilmaisemiseen käytetään i-päätettä, esim. manĝi (= syödä). Sitä käytetään myös apuverbin jäljessä, kuten esim. vol (= tahtoa, haluta): "Mi volas manĝi." (= Haluan syödä.) - Tämä on opiskelun kohde tällä oppitunnilla.
Määräisenä artikkelina käytetään la-pikkusanaa. Toisin sanoen la käytetään kun puhutaan jostakin tutusta, ilmeisestä tai jo mainitusta. Tällä oppitunnilla tutustut myös prepositioon en (= jossakin) ja juurisanoihin urb ja mult.
Tämän oppitunnin myötä opit miten käyttää n-päätettä ilmaistaksesi suoran (akkusatiivi-) objektin. Tämä on hyvin tärkeä asia. Ole hyvä ja tee oppitunti useaan kertaan kunnes ymmärrät miten se toimii. (Voit myös lukea selityksen suppeassa kieliopissa.)
Tämän oppitunnin myötä opit käyttämään persoonapronomineja ŝi (= hän [nainen]) ja li (= hän [mies]) sekä juurisanoja am ja bon.
Esperantoksi on melko helppo laskea lukusanojen säännöllisen järjestelmän vuoksi. Tällä oppitunnilla opit asiasta.
Tällä oppitunnilla saat tietää miten kirjoittaa suuria lukuja esperantoksi. Huomaa, että vain kymmenluvut (esim. kvindek - 50) ja sataluvut (esim. tricent - 300) kirjoitetaan yhteen, mutta ei tuhatlukuja (esim. ok mil - 8000).
Todennäköiseti jo tiedätkin, että as-päätettä käytetään ilmaisemaan verbien nykyaikaa (preesensiä). Samalla tavalla is-päätettä käytetään ilmaisemaan verbien mennyttä aikaa (preteritiä). Nyt tämä on opiskeltava aihe.
Usein esiintyvät prepositiot al (= -lle, luo) ja el (= -sta/stä, ulos) käsitellään tällä oppitunnilla.
Tämän oppitunnin myötä opit miten muodostaa adverbi päätteen e avulla ja miten käyttää jälkiliitettä ebl. (Jos et ole varma mikä on adverbi, ole hyvä ja aseta hiiriosoitin otsikon "Usein esiintyviä pikkusanoja ja adverbeja" päälle ja lue siinä avautuva selitys.)
Tällä oppitunnilla tutustut pariin tavalliseen pikkusanaan niin sanotuista taulukkosanoista, nimittäin kio (= mikä) ja tio (= tuo). Huomaa, että taulukkosanat yhdistetään alkuosista (esim. ki- ja ti-) ja loppuosista (esim. -o).
Tällä oppitunnilla opit vielä kaksi persoonapronominia, nimittäin ni (= me) ja ili (= he, ne). Lisäksi tutustut tärkeään prepositioon pri (= -sta/-stä) ja juurisanoihin pens ja oft.
Tämän oppitunnin myötä opit miten muodostaa järjestyslukuja. Kun kirjoitetaan järjestyslukuja, jotka ovat suurempia kuin "deka" (= kymmenes), käytetään tavallisesti yhdysviivaa. Esimerkiksi: "dek-tria" (= kolmastoista)
Verbin päätettä u käytetään kun halutaan kehottaa jotakuta tekemään jotakin, esimerkiksi: "Manĝu!" (= Syö!) - Tällä oppitunnilla opit myös miten käyttää sanoja mem (= itse) ja ankaŭ (= myös) sekä sanajuurta dir.
Tällä oppitunnilla opit taulukkosanan kiel (= miten, kuin, kuten) ja juurisanan fart.
Tällä oppitunnilla opit verbin päätteestä us, jota käytetään ehtomuodosta. Usein käytetään us -päätettä yhdistelmänä se (= jos) -sanan kanssa.
Luodakseen kysymyksen, johon vastataan joko "jes" tai "ne", tarvitaan pikkusana ĉu. Siitä opit tällä oppitunnilla. Tutustut myös pronominiin ĝi (= se) ja sanaan jes (= kyllä).
Tällä oppitunnilla tutustut taulukkosanoihin, jotka saavat päätteen -u. Älä välitä, jos et heti muista niitä kaikkia, tavallisesti tarvitaan paljon aikaa taulukkosanojen ulkoa opettelemiseen.
Tällä oppitunnilla opit käyttämään prepositioita kun (= kanssa) ja per (= avulla) ja kantasanoja vojaĝ ja labor.
Tällä oppitunnilla käsittelemme etuliitteitä re ja ek sekä pikkusanoja tuj (= heti) ja baldaŭ (= pian, kohta).
Tällä oppitunnilla tapaat vielä kolme taulukkosanaa: kia, kie ja tie. Lisäksi, opit käyttämään sanoja tre (= hyvin), ali kaj interes.
Tällä oppitunnilla käsittelemme vertailusanoja plej (= eniten), pli (= enemmän) ja ol (= kuin). Käytämme myös hyvin käytännöllistä ŝat-sanajuurta.
Tässä vielä lisää taulukkosanoja: kiam (= milloin, kun) kaj kiom (= kuinka paljon). Lisäksi opit käyttämään prepositiota da taulukkosanan kiom yhteydessä. Uusia sanajuuria ovat okaz ja problem.
Tällä tunnilla opit tärkeiden, mutta ei täysin helppojen pronominien oni (= persoonaton pronomini, ihmiset yleensä) ja si (= itsensä) käyttöä. Lisäksi tutustut sanaan mem (= itse) sanajuuriin demand ja parol.
Prepositiota de käytetään monella tavalla, sen käyttöä opimme tällä oppitunnilla. Lisäksi tutustut sanaan nun (= nyt) ja sanajuureen temp.
Tämän oppitunnin myötä opit miten käyttää jälkiliitettä em ja prepositiota pro (= vuoksi).
Sanat kial (= miksi) ja ĉar (= koska) ovat ikään kuin parina, vastatessa miksi-kysymykseen käytetään usein koska ...-vastausta. Näiden hyödyllisten sanojen käyttöä opit tällä tunnilla.
Tällä oppitunnilla opit käyttämään sanoja ĉi ja dum (= aikana, kuluessa).
Jälkiliitteet ig ja iĝ ovat hyvin tärkeitä, mutta eivät aivan helppoja. Tällä oppitunnilla tulet näkemään miten on mahdollista käyttää niitä. (Jos myöhemmin haluat syvällisempää tietoa niistä, katso pikkukurssi Verbumado.)
Pikkusana ke (= että) ei itse asiassa osoita mitään merkitystä, mutta se näyttää alun sivulauseessa, jolla ei ole muuta aloitusmerkkiä.
Tällä oppitunnilla opit käyttämään mm. jälkiliitteitä ind ja end.
Tällä oppitunnilla tulet näkemään miten voit käyttää passiivin partisiippeja.
Tällä oppitunnilla näet miten voit käyttää aktiivin partisiippeja.