
Avaa sanakirja klikkaamalla yllä olevaa painiketta. Selityksiä sanakirjan käytöstä on kohdassa "Apusivuja".
“La Vortaro”Pilger: “BER”Bick: “Esperanto-dansk”
Apua: * ? Lisää....
21. päivä joulukuuta v. 2007 on suurimman ja käytetyimmän esperanton opiskeluun tarkoitetun verkkosivuston – lernu!n viisivuotispäivä. Tätä juhlistaaksemme keräsimme mielenkiintoista materiaalia hankkeesta, kuvia ja haastatteluja sivuston koordinaattoreista ja käyttäjistä. Toivomme, että pidät niistä ja jopa käytät niitä lehtesi artikkelissa, blogisi ilmoituksessa tai viestissä jollain foorumilla tai postituslistalla. Jos sinulla on kysymyksiä hankkeen tiimoilta tai lisää ideoita siitä miten juhlistaa lernu!n viisivuotissyntymäpäivää, ole hyvä ja ota meihin yhteyttä!
http://www.lernu.net/pri_lernu/index.php
http://www.lernu.net/pri_lernu/subtenantoj/index.php

lernu.net on ilmainen internetsivusto esperanton opiskeluun. Rekisteröitymisestä samoin kuin minkään osa-alueen käytöstä ei tarvitse maksaa. lernu!ssa on joitakin sivuja, jotka antavat tietoa esperantosta itsestään, ja syistä miksi opiskella sitä, mutta lernu!n pääasiallisin tavoite on esperanton opettaminen. lernu! käsittää kaikki välineet, mitä tarvitaan esperanton korkean tason saavuttamiseen – nollatasosta. lernu.net sisältää opetusvälineitä, apuvälineitä, viestintävälineitä, ja oppimateriaalia, siten että käyttäjät eivät pelkästään opiskele esperantoa, vaan myös harjoittavat sitä käytännön tilanteissa. lernu! on käytettävissä esperantoksi ja noin 30 kansallisella kielellä. Käännöksiä tekevät lukuisat vapaaehtoiset kääntäjät.
Opetusvälineet lernu.net-sivustolla sisältävät kursseja, harjoituksia, pelejä, ja tutkintoja. lernu.net-sivustolla on paljon kursseja. Suurin osa kursseista on perustasoisia tai keskitasoisia, mutta on myös joitakin kursseja, jotka sisältävät korkean tason materiaalia. Suurin osa sivuston kursseista on luotu lernu!ssa itse ; sisällön ovat laatineet lernu!-tiimin jäsenet. lernu! tarjoaa myös versioita joistakin klassisista kursseista, kuten esim. kurssit "Gerda Malaperis", "La Zagreba Metodo" ja kurssin, joka perustuu Fundamenton harjoituksiin – "Pri la Fundamento".
lernu! on tietoinen, että erilaiset opiskelijat oppivat tehokkaimmin eri tavoin. Tämän vuoksi, kurssit käyttävät lernu!ssa useita opetusmetodeita. Esimerkiksi, jollain kursseilla opiskellaan sanoja ja kielioppia, ja sitten luetaan teksti ja vastataan kysymyksiin (Ana Pana, Ana Renkontas). Toisilla kursseilla taas luetaan esperantonkielisiä lauseita ja kansalliskielisiä käännöksiä, jotta opittaisiin esperanton kielioppi esimerkkien avulla, sääntöjen asemesta (Vojaĝu kun Zam). On myös kursseja, jotka käyttävät suoraa metodia: opiskelijat oppivat kieliopin esimerkkien ja kuvien avulla, ilman monia selityksiä (Bildoj kaj Demandoj). lernu! on erityisesti ylpeä "La Puzlo Esperanto"-kurssista, jossa opiskelija "vetää" juurisanoja ja liitteitä tietokoneen näytöllä muodostaakseen esperanton lauseita. Tämä kurssi selvittää opiskelijalle varsin nopeasti, miten sananmuodostus toimii esperantossa, ja miten esperanton kielioppi eroaa perusteellisesti monien muiden kielten kieliopeista.Kurssien sisältö vaihtelee kurssin mukaan, mutta suurimmaksi osaksi ne sisältävät luettavan tekstin, sanojen harjoittelua, täydennystehtävän ja kysymyksiä, jossa testataan sanojen ymmärtämistä. Vaikka esperanto kirjoitetaan äänteenmukaisesti, monilla lernu!n kursseista on äänitiedostot, joiden avulla opiskelija voi kuulla oikean ääntämyksen ja näin parantaa puhutun tekstin ymmärtämistaitoaan. Joillakin kursseilla on kuunteluharjoituksia, ja yksi kurssi "Mi estas komencanto", perustuu pääasiassa puhumiseen ja kuunteluun.
Kurssien harjoitukset ovat suurimaksi osaksi automaattisesti korjattavia/tarkistettavia. Kuitenkin kaksi kurssia ("Ana Pana" kaj "Ana Renkontas") korjaa kieliavustaja. Opiskelija voi valita kieliavustajan, joka puhuu hänen äidinkieltään (milloin se on mahdollista). Opiskelija ei saa pelkästään harjoituksiaan korjattuina, vaan hän voi myös viestiä kieliavustajan kanssa kysyäkseen ja saadakseen lisäselityksiä. lernu!lla on melkein 30 kieliavustajaa, jotka ovat eri-ikäisiä ja asuvat maailman eri kolkilla.
Monet kurssit tarjoavat epämuodollisen itsearviotestin lopuksi, jolloin opiskelijat voivat mitata kurssin sisällön ymmärtämistään. Lisäksi on joitakin vakavia kokeita, joita käyttäjät voivat käyttää arvioimaan edistymistään kielessä. Nämä kokeet ovat kokonaan esperantoksi ja testaavat kielioppia, kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä ja sanavarastoa. Toisenlainen koe testaa tietoja esperantoliikkeestä. Opiskelijat voivat ottaa vastaan diplomin onnistuneen kokeen lopuksi.
lernu!ssa on myös "virtuaalisia oppitunteja" ( tietokoneella netissä). Virtuaalisilla oppitunneilla opiskelijat kokoontuvat yhdessä kieliavustajan kanssa virtuaaliseen luokkahuoneeseen, joka näyttää chatilta, mutta lisäksi vieressä on näkyvissä verkkosivu. Kieliavustaja ohjaa oppituntia, opiskelijat voivat viestiä kieliavustajan ja muiden opiskelijoiden kanssa, juuri kuten oikeassa luokkahuoneessa. Vetäjä voi näyttää opiskelijoille eri verkkosivuja tarpeen mukaan kuvaamaan aihetta ja antamaan esimerkkejä. Virtuaalisia oppitunteja on saatavilla eri tasoisina ja eri kielillä (kansallisilla kielillä tai esperantoksi, oppilaiden tason mukaisesti).
Oppimistaan helpottamaan opiskelijat voivat lernu!ssa harjoitella uutta tietoaan monien erilaisten harjoitusten avulla. Jotkut harjoitukset liittyvät kursseihin, mutta on monia harjoituksia, jotka liittyvät kielioppiaiheisiin, sanojen opiskeluun, yms. Harjoituksia voi tehdä juuri niistä kielen osista, jotka tuntuvat kaikkein vaikeimmilta. lernu!ssa on monia kielipelejä, joita opiskelijat voivat käyttää harjoittaakseen kieltä hauskemmassa ilmapiirissä. Harjoituksia ja pelejä on eri tasoille tarkoitettuja; sekä aloittelijat että edistyneemmät voivat hyötyä niistä.
lernu!n sanakirja on ainutlaatuinen esperanton verkkosanakirjojen joukossa. Sanaa etsittäessä sanakirja jakaa sanan erottaakseen päätteet ja liitteet ja antaa määritelmän kaikille sanan osille. Aloittelijoille ei aina ole selvää mikä osa sanasta on vartaloa ja mikä osa liitettä. Esimerkiksi harvoissa sanakirjoissa olisi sanaa kuten "birdeto", koska on selvää, että on kyseessä pieni lintu. Aloittelija ei ehkä heti näkisi sitä. lernu!n sanakirjan avulla aloittelija voi etsiä sanaa "birdeto", nähdä muodon bird/et/o", jossa on määritelmät sanoille "birdo" ja "-et-".
Melkein kaikki lernu!n tekstit ovat "klikattavia". Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan klikata sanaa ja kansallisen kielen käännös ilmestyy ponnahdusikkunaan sanan viereen ja sanakirjaikkunaan (sillä kielellä, joka on valittuna sanakirjassa). Tällä välineellä on helppo selvittää sanan merkitys, kirjoittamatta sitä sanakirjaikkunaan, tai etsimättä sitä paperisesta sanakirjasta. Yksinkertaisesti vain klikataan ja heti nähdään käännös.
lernu! tarjoaa myös useita esityksiä esperanton kieliopista. Sivustolla on kaksi kielioppia, jotka kuvaavat kansallisella kielellä esperanton kieliopin perusaiheita. Toinen on edistyneemmille opiskelijoille, joilla on valmius lukea kieliopista yksityiskohtaisemmin. Yksityiskohtainen kielioppi on saatavilla vain esperantoksi ja on lyhennetty versio PMEG:stä (Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko). Tämän lisäksi on sivu, jolla on hyvin yksityiskohtaisia selvityksiä usein kysytyistä esperanton vaikeuksista.
lernu!n kirjastossa on monia tekstejä, joilla opiskelijat voivat harjoittaa lukemista. Claude Pironin kirjasta "Vere aŭ Fantazie" on monia kertomuksia. Joihinkin näistä teksteistä on äänitiedosto, joten opiskelija voi kertomuksen lukemisen lisäksi myös kuunnella sen ja parantaa kykyään ymmärtää puhuttua tekstiä. Aloittelijoille on joitakin tekstejä, joissa on lausekohtaiset kansalliskieliset käännökset auttamaan opiskelijaa näkemään tarkemmin miten kansallisen kielen ajatus kääntyy esperantoksi. On myös kirjoituksia (sekä kansallisella kielellä että esperantoksi) esperanton historiasta ja kulttuurista, tietoja esperantolehdistä ja katsauksia esperantokirjoista, jotta käyttäjät tulisivat tietoiseksi saatavissa olevan esperantokirjallisuuden laajuudesta. Kirjastossa ei ole ainoastaan tekstejä; siinä on myös lyhytelokuvia ja musiikkia.
lernu.net ei ole vain opetusväline, vaan myös viestintäväline. Kielen opiskelu on vaikeaa jos ei ole mahdollisuutta harjoittaa sitä käytännössä, joten lernu!ssa käyttäjät voivat viestiä toistensa kanssa monilla eri tavoilla. Käyttäjät voivat ottaa yhteyttä toisiinsa yksityisviesteillä, harrastaen kirjoittamista rauhallisessa ilmapiirissä. He voivat lähettää kuvakortteja onnitellakseen muita käyttäjiä syntymäpäivien tai muiden juhlien vuoksi, tai yksinkertaisesti lähettääkseen tervehdyksen. Sivustolla on myös pikaviestin eli chat, jonka kautta käyttäjät voivat keskustella muiden sivustolla samanaikaisesti olevien käyttäjien kanssa.
Monet käyttäjät käyttävät lernu!n foorumeita keskustellakseen eri aiheista. On kansalliskielisiä foorumeita, joiden avulla aloittelijat voivat kysyä kielestä, puhua vaikeuksistaan ja saada neuvoja kokeneilta puhujilta omalla äidinkielellään. Pääasiassa foorumit ovat kuitenkin esperantonkielisiä ja käyttäjät käyttävät niitä harjoittaakseen kieltä hauskalla tavalla. Joskus käyttäjät käyttävät foorumeita puhuakseen itse kielestä, mutta jopa useammin he puhuvat mitä erilaisimmista aiheista, mukaan lukien maailman politiikka, historia sekä suosituimmat televisiosarjat. Foorumeilla käy myös kokeneita puhujia ja joitakin lernu! -tiimin jäseniä, joka varmistaa, että aina on kokenut henkilö, joka käy läpi keskustelua ja voi vastata monimutkaisiin tai vaikeisiin kysymyksiin itse kielestä.
Yksityiskohtaista ajankohtaista tilastoa sivuston käytöstä on aina tutkittavissa osoitteessa: http://www.lernu.net/pri_lernu/statistiko/resumo.php.
Erityisen mielenkiintoisia numerotietoja ja vertailuja, myös graafisessa muodossa:
http://www.lernu.net/pri_lernu/statistiko/index.php.
Käytännössä:
http://www.lernu.net/pri_lernu/subteno/praktike.php
Taloudellisesti:
http://www.lernu.net/pri_lernu/subteno/finance.php

Ilman heitä lernu! ei olisi sellainen kuin se on nyt. Valtavat kiitokset!!!
Sonja Petrović Lundbergin, lernu!n hallituksen jäsenen, haastattelu italialaiselle esperantolehdelle:
Daniele Binaghi: Sonja, sinä olet lernu!n tiimin koordinaattori, eikö totta? Millaista on työskennellä kansainvälisesti, internetin välityksellä? Voisitko antaa esimerkkejä ongelmista ja niiden ratkaisuista?
Sonja Petrović Lundberg: Kyllä, minä olen yksi lernu!n tiimiläisistä hankkeen käynnistymisestä lähtien. Muut tiimiläiset (tällä hetkellä 5) ja yhteistyökumppanit (joitakin kymmeniä) tulevat maailman eri maista ja mantereilta ja työskentely näin kansainvälisesti on hyvin luovaa ja innostavaa, mutta joskus myös monimutkaista. Esimerkiksi tiimissä meillä on verkkokokouksia viikoittain ja on hyvin vaikeaa löytää aika, joka sopii kaikille. Yhdysvaltalaisen tiimin jäsenen täytyy herätä kello 5-6 aamulla ja Koreassa asuvan tiimin jäsenen täytyy pysyä hereillä melko myöhään illalla voidakseen osallistua kokouksiin. Korealainen ja kanadalainen ohjelmoija ovat tuskin koskaan samaan aikaan verkossa, mikä joskus estää tärkeiden ohjelmamuutosten tekemisen. Toinen yhteistyön vaikeus perustuu erilaisiin kulttuureihin ja sosiaalisiin normeihin; eräs brasilialainen kumppani päätti jättää hankkeen eräässä kurssissa esiintyvien homoseksuaalien vuoksi, jotkut kiinalaiset alkoivat vahingoittaa sivustoa eräässä toisessa kurssissa olevan Tiibet-osion vuoksi ja useat yhdysvaltalaiset ovat valittaneet luettelosta, jossa on kirosanoja ja herjauksia... Mutta onneksi tällaiset esimerkit ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Vaikka sivusto on yli 20-kielinen ja lukumäärä on kasvussa, me itse asiassa koemme yhä vähemmän ongelmia kieliviestinnässä, kiitos toisaalta huolellisesti kehitettyjen käännös- ja viestintäjärjestelmien ja toisaalta – jopa vielä tärkeämpänä – lukemattomien vapaaehtoisten kääntäjien ja kieliavustajien työn, jota ei voi kylliksi arvostaa. Jotta heidän työnsä tulisi helpommaksi täytyy meidän paitsi jatkuvasti parannella käännös- ja kieliavustajajärjestelmää, aina ottaa huomioon, että käytämme kantaa ottamattomia kielen muotoiluja (esim. ei ole mahdollista sanoa, että jokin tulee tapahtumaan "kesällä 2008", koska tämä merkitsee eri vuodenaikoja eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla), että valikot ovat helposti käännettäviä muille kielille, ei liian pitkillä ilmauksilla (tilarajoitusten vuoksi) jne.
DB: Lähes 100000 vierailijaa kuukaudessa, lernu!n tilastojen mukaan; miten tämä tosiasia vaikeuttaa tehtäväänne, vai helpottaako se?
SPL: Sivuston korkea vierailumäärä vaatii nopeita, tehokkaita ja verkkoliikennettä säästäviä teknisiä ratkaisuja, jolloin palvelimelle tulee mahdollisimman vähän kutsuja yms. Meidän on täytynyt jo usein nykyaikaistaa sivuston perusjärjestelmää, jotta se toimisi tyydyttävästi jatkuvasti lisääntyvien samanaikaisten käyttäjien kanssa ja on myös ollut tarpeen mahdollisuuksien mukaisesti automatisoida monien sivujen luomista ja monien asioiden toteuttamista, joita aluksi teimme "käsityönä". Tämä tietysti vaikeuttaa työtämme, muuta myös kannustaa meitä tekemään sivustosta yhä paremman ja tieto, että sitä käytetään niin paljon antaa iloa ja innoitusta.
DB: lernu! on muuttunut paljon "lyhyen" elämänsä aikana; onko odotettavissa uusia suuria muutoksia lähitulevaisuudessa, vai tähtääkö nykyinen työnne parantamaan sitä mikä on jo olemassa?
SPL: Emme suunnittele uusia suuria muutoksia lähitulevaisuudessa, mutta kyllä useita suuria lisäyksiä. Juuri nyt työskentelemme tehokkaan analyysijärjestelmän parissa, joka seuraamalla käyttäjiemme käyttäytymistä (tietysti säilyttäen heidän yksityisyytensä) tulee: 1) antamaan meille yksityiskohtaisempia tietoja siitä miten sivustoa todellisuudessa käytetään, mitkä osat ovat suosituimpia, mitkä ehkä ovat jääneet huomaamatta (lernu!ssahan on useita tuhansia sivuja) ja jotka ansaitsisivat enemmän mainostusta tai kehittelyä jne. 2) mahdollistamaan sivuston sovittamista vielä henkilökohtaisemmaksi kaikille käyttäjille, huomioiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman, henkilökohtaiset opintoneuvot perustuen kunkin omaan sivuston käyttöön, menestykseen testeissä ym. Toinen jo kauan haaveiltu lisäys tai itse asiassa lisärakennus on lernu!n välineiden käyttö muiden kielten opettamiseen, esimerkiksi pienten tai vähemmistökielten, joille ei vielä ole hyviä kursseja verkossa. Nyt etsimme yhteistyökumppaneita ja mahdollisia tukilähteitä tuollaiselle hankkeelle. Kolmanneksi haluamme liittää lernu!n vieläkin läheisemmäksi esperanto-liikkeeseen uuden hankkeen - aktuale.info :n - puitteissa.
DB: Viime aikoina on ilmestynyt monia sivustoja esperantisteille (ajattelen esimerkiksi Klaku.net tai Amikumu.com sivustoja); jopa Ipernity.com on käännetty esperantoksi. Miten näet esperanton tulevaisuuden verkossa (esimerkiksi alkavatko esperantistit ymmärtää miten verkkoa käytetään tehokkaasti?)? Entä aavisteletko tulevaisuudessa suorempia yhteyksiä lernu!n ja tuollaisten sivustojen välillä?
Luigia Oberrauch Madella (Italia): Rakkaat lernu.net yhteistyökumppanit! Olen iloinen, että olette olemassa ja ette ole menettäneet tahtoa työskennellä hyväksemme. Ideanne ja niiden toteutukset ovat todella tärkeitä meille opettajille kautta laajan maailman. Suurella kiitollisuudella tervehtii teitä kaikkia Luigia Oberrauch Madella Parmasta, tämänvuotisesta ILEI-konferenssin kaupungista.
Adonis Saliba (Brasilia): Valtavan ihmeellinen järjestelmä opettaa esperantoa internetiä käyttäville! Itse asiassa tietoa tästä menetelmästä täytyy heti levittää postituslistoillamme ja vaatia, että ihmiset tutustuisivat tähän verkkoa käyttävään menetelmään. Esperanto on jo suuri yhteiskunnallinen ilmiö kielellisen ominaisuutensa lisäksi ja esperantistit, kuten tämän hankkeen tiimiläiset, ovat liikkeemme todellisia taikureita. Kiitoksia olemassaolostanne!
Felicx (Esperantujo): Hei! Olen juuri ensimmäistä kertaa katsonut uutta lernu!a ja se todella miellyttää minua, runsaasti kursseja joissa on hyvin mielenkiintoisia aiheita. Ehkä minä vielä teen kurssin elämänkysymyksistä :-) Jatkakaa hyvää työtä
James (Australia): Lernu.net on oma suosikkini esperantosivustoista. Vakavasti ottaen, sen ansiosta esperantoni on parantunut päivittäin. Kurssinne ovat hyvin hauskoja ja minä pidän tietokonesanoista - tämä kaikki merkitsee, että esperanto on elävä kieli eikä kuollut kuten monet ihmiset ovat sanoneet minulle. Ainoa asia mistä en kovin pidä on että sanakirjoissanne on paljon uudissanoja (hati, mava, jne.) Uudissanat eivät miellytä minua koska ne mielestäni likaavat kielen. Mutta sellainen minä olen ja en enää valita :P Kiitän jälleen teitä.
Lisää käyttäjien mielipiteitä löydät vieraskirjasta: http://www.lernu.net/pri_lernu/gastlibro.php.